Historia
 |
Teksti: professori Otto Meurman ja LT Tiina Ojala
Duodecim-seuran ensimmäinen paikallisosasto, Turunmaan Duodecim-seura, perustettiin 1922. Turunmaan paikallisosaston perustamisen taustalla olivat kieli- ja poliittiset ristiriitaisuudet Åbo Läkerföreningin sisällä.
Åbo Läkarförening oli perustettu jo 1859. Sen tarkoituksena oli koota yhteen kaupungin ruotsinkieliset lääkärit ammatilliseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vähitellen siihen liittyi myös kaupungin lähiympäristön suomenkielisiä lääkäreitä. Kokousesitelmiä sai pitää myös suomenkielellä. Yhteiselo sujui pitkään ilman suurempia ongelmia. 1920-luvun alussa syntyi kuitenkin kieli ja aluepoliittinen riita, jonka syynä oli v. Heidekenin synnytyssairaalan lääkärinviran täyttö. Ruotsinkieliset halusivat virkaan Karl Boijen ja suomenkieliset Erkki Warenin. Kokoukset kävivät myrskyisiksi ja kielenkäyttö tuliseksi. Sen seurauksena seuran kymmenen suomenkielistä jäsentä erosi 10.12.1921 Turun Lääkäriseurasta (Åbo Läkarförening) ja vähän myöhemmin loputkin suomenkieliset jäsenet erosivat (Erokirje). Eronneet jäsenet olivat kaikki Duodecim-seuran jäseniä ja niinpä Warenin ehdotuksesta käännyttiin pääseuran puoleen kysyen, voisivatko he perustaa Duodecim seuraan Turunmaan paikallisosaston. Vastaus oli myönteinen. Pääseurassa muutettiin sääntöjä ja 4.2.1922 pidetyssä kokouksessa perustettiin ensimmäisenä Duodecimin paikallisosastona Turunman paikallisosasto. Toisena perustettiin Viipurin paikallisosasto 12 vuotta myöhemmin, 1934. Turunmaan Duodecim-seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tauno Kalima. Uusi yhdistys sai heti arvotehtävän, sillä Duodecim seuran kevätkokous pidettiin toukokuussa Turussa. Kokoukselle antoi juhlavuutta arvovieraiden mukana olo, joihin lukeutui mm. Matti Äyräpää, Duodecim-seuran kunniapuheenjohtaja ja Turunmaan paikallisosaston kunniajäsen, kuva 1.
Turunmaan Duodecim-seuran jäseniä oli alkuvuosina vain muutamia kymmeniä, ja aika kului toisaalta tieteellisten esitelmien ja toisaalta toverillisen yhdessäolon merkeissä. Sota-aikana toiminta oli hiljaista. Sota-ajan oloja kuvaavat vuonna 1942 pidettyjen kahden esitelmän aiheet: ”Suomalaisten lasten siirrot Ruotsiin” sekä ”Miten lääkäri saa raitiotievaunun pysähtymään”.
Lääketieteellisen tiedekunnan tulo Turkuun 1943 merkitsi myös Turunmaan paikallisosaston nopeaa elpymistä ja kasvua. Jäsenistö suureni, kun kandidaatit liittyivät seuraan. 1950-luvulla Åbo Läkerföreningin kanssa alettiin pitää yhteisiä kokouksia, ja vuosikokouksissa oltiin vuoroin vieraissa - vanhat riidat tuntuivat unohtuneen. Jatkokoulutus, tieteelliset kokoukset ja symposiumit tulivat seuran keskeisiksi toimintamuodoiksi.
Salon seudun lääkärit kuuluivat alkuaan Turunmaan paikallisosastoon. Oman osastonsa he perustivat 1946 ja osaston ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Olli Kärki aika vuoteen 1961 asti. Duodecim-seuran yhdistysjäsenten kuopuksena Satakunnan Lääkäriyhdistys liittyi Duodecim-seuraan 1979. 1980-luvun alkuaikoina Turunmaan Duodecim-seuran jäsenmäärä oli kasvanut noin tuhanteen.
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja yliopistollinen keskussairaala ovat taanneet edelleen kasvavan jäsenmäärän. Tätä nykyä Turunmaan paikallisosastossa on noin 1 500 jäsentä. Kevät- , kesä-, syys- ja vuosikokous ovat muodostuneet perinteisiksi kokoontumismuodoiksi. Niihin on riittänyt edelleenkin runsaasti osallistujia.
Lähteet
Teppo Lyly: Suomen Lääkäriseura Duodecim 1881-1981. Toimituskunta: Mustakallio, Koivusalo, Peräsalo, Pesonen, Tarpila. Vammalan Kirjapaino Oy, 1981.
Asiakirjoja ja lehtileikkeitä vuosien varrelta
 Perustusasiakirja 1922 (pdf 290 kt) |  Kutsu kevätkokoukseen 1933 (pdf 95 kt) |
 Säännöt (pdf 235 kt) |  Lehtileike vuodelta 1947 (pdf 322 kt) |
 Turun Sanomat 28.2.1957 (pdf 437 kt) |